Yrttien kasvatusta parvekkeella

Viime kesänä sain pitkästä aikaa kasvatettua yrttejä parvekkeella. Heräsin vasta toukokuussa ajatukseen, että nyt olisi intoa ja aikaa yrttikasvatukseen.

Rosmariini, persilja, basilika, ruohosipuli ja sitruunamelissa

Onneksi kuitenkin yrtit kasvoivat, vaikka laitoinkin tosiaan siemenet multaan niin myöhään keväällä, kesän kynnyksellä. Siemenien pusseissa oli melkein kaikissa ohjeena, että ne pitäisi laittaa multaan jo maaliskuulla ja koulia taimet sitten uusiin ruukkuihin kasvamaan. Itse en siis tehnyt lainkaan koulimista, vaan yritin laittaa siemeniä sen verran harvakseltaan, että ne mahtuisivat kasvamaan ruukussa. Toiset siemenistä olivat niin pieniä, että oli sula mahdottomuus saada yksi siemen kerrallaan laitettua ruukkuun.

Yrttisato on ollut runsas ja ilahduttanut monia hetkiä aamukahveista ruoanlaiton kautta iltateehen. Lisäksi heinäkuun lopulla ilokseni huomasin, että salaatti ja basilika kukkivat!

En ole koskaan nähnyt salaatin ja basilikan kukkia, joten se oli itselleni ilo ja ihme kauneudessaan.

Basilikan kukintoa

Salaatin kukintoa

Laitoin siis kasvamaan persiljan, sitruunamelissan, salaatin, rosmariinin ja basilikan. Kiinnostuinkin sitten lueskelemaan, että mitä niistä sanotaan lääkekasveina, ei pelkästään maustekasveina.

Seuraavassa sitruunamelissan ja basilikan lääkinnällisestä käytöstä vähän tietoa.

Sitruunamelissa

Sitruunamelissaa on käytetty antiikin ajoista lähtien rauhoittavana ja parantavana yrttinä.

Se on antiseptinen ja keskushermostoa rauhoittava, estää masennusta ja virkistää. Se on myös tunnettu rohto unettomuuteen, ahdistukseen, jännitykseen rauhattomuuteen, yliärsytykseen, korkeaan verenpaineeseen ja kaikenlaisiin stressiperäisiin oireisiin.

Sillä on sanottu olevan myös muistia parantavia ominaisuuksia. Sitruunamelissa estää asetyylikoliiniesteraasin toimintaa, minkä tiedetään olevan hyödyksi Alzheimerin taudin hoidossa. Myös levottomien jalkojen oireyhtymään siitä voi olla apua.

Ruoansulatuksessa siitä voi olla apua, sillä se stimuloi syljen, mahanesteen ja sapen eritystä sekä parantaa ruokahalua ja ruoansulatusta. Sillä voi lievittää päänsärkyä, huimausta ja hormonikiertoon liittyvää migreeniä. Se on myös kuumetta alentavaa, sydäntä vahvistavaa, lievästi verisuonia laajentavaa. Yhdessä piparmintun kanssa sitruunamelissalla voidaan lievittää kuukautis- ja ovulaatiokipuja.

Varoituksen sanoja liittyy myös tämän yrtin käyttöön. Suurina määrinä käytettynä se on lievästi myrkyllinen ja aiheuttaa väsymystä, lisääntynyttä syljeneritystä, huimausta ja levottomuutta. Saattaa aiheuttaa kilpirauhasongelmia, eikä se sovi henkilöille, joilla on alhainen verenpaine eikä myöskään raskauden aikana, koska se saattaa stimuloida kohtua.

Maustekäytössä sitruunamelissaa käytetään tuoreena sitruunan sijasta, eikä yleensä kuivata eikä myöskään liiaksi kuumenneta, sillä aromi häviää nopeasti. Raikastaa etenkin rasvaisia ruokia. Sitä voi lisätä kesäisiin juomiin, salaatteihin, kiisseleihin.

Lääkekäytössä lehtiä ja kukkivia versoja käytetään mm. teenä, hauteena, tinktuurana, kylpy- ja kasvovesissä, kääreissä, voiteissa, kapselina, homeopaattisina valmisteina.

Itse olen nyppäissyt sitruunamelissan lehden leivän päälle, salaatin joukkoon ja hauduttanut siitä teetä iltaisin.

Basilika

Basilika on arka kylmälle ja menestyy aurinkoisilla paikoilla lämpiminä kesinä.

Tämä kasvi ei pidä koulimisesta, joten myöhäinen heräämiseni kasvattamiseen ei tämän kohdalla ollut ainakaan ongelma.

Basilikaa käytetään tuoreena ja kuivattuna sekä basilikaöljynä.

Siinä on paljon k-vitamiinia ja folaattia, runsaasti fenoleja sekä korkea antioksidanttitaso varsinkin kuivattuna.  Fenolit ovat kasviravinteita, ja fenoliset yhdisteet toimivat antioksidantteina ja auttavat kehoa etenkin erilaisten tulehdusreaktioiden alentamisessa ja immuniteetin vahvistamisessa. Lehtiä voi käyttää ruoansulatusvaivoihin sellaisenaan tai teenä ruokailun jälkeen. Basilika laukaisee kouristuksia, lievittää ilmavaivoja ja pahoinvointia. Helpottaa myös täyteyden tunnetta, ummetusta.

Basilika tuo energiaa sitä kautta, että se stimuloi lisämunuaiskuorta. Se onkin pidetty hyvänä hermojen vahvistajana, koska se piristää ja rauhoittaa. Jonkin verran se saattaa helpottaa myös migreeniä, ja hermostollisia päänsärkyjä. Se on antibakteerinen. Irrottaa limaa, alentaa kuumetta ja estää tulehduksia, joten sillä voi helpottaa vilustumista ja yskää. Hieromalla hyönteisen pistokohtaa basilikan lehdellä, voi helpottaa ihon kutinaa.

Aromaterapiassa basilikan eteerisellä öljyllä voi lievittää väsymystä ja kirkastaa mieltä.

Maustekasvina sitä käytetään ruoanlaitossa eri puolilla maailmaa ja se lisätään ruokaan vasta valmistuksen loppuvaiheessa, koska keitettynä sen aromi häviää ja kitkeröityy. Tuoreita lehtiä voi käyttää salaateissa. Sitä käytetään pestoon ja muihin kastikkeisiin. Sopii myös koristeeksi esim. voileipäkakkuun. Sitä voi uuttaa itse oliiviöljyyn tai viinietikkaan ja käyttää salaatinkastikkeena.

Varoituksia basilikan käytöstä on mm. raskauden aikana ja pikkulapsilla, jolloin ei pitäisi käyttää suuria määriä, mutta kokonaan käyttöä ei ole kielletty. Basilikassa on sekä syöpää estäviä että synnyttäviä aineita mm. estragolia.

Tietolähteinä minulta löytyi kotoa kirjat:

Elinvoimaa mausteista, Sinikka Piippo 2012

Vitamiinit, kivennäisaineet ja yrttivalmisteet, Tri Sarah Brewer 2011