Jäsenkorjauksesta ja vyöhyketerapiasta apua myös lapsille ja nuorille

 

Lapset ja nuoret hyötyvät usein vyöhyketerapiasta ja jäsenkorjauksesta. Heidän kehonsa ottaa hoidon hyvin vastaan ja lähtee herkemmin ja nopeammin hakemaan tasapainoa kuin aikuisten kehot, joissa monet erilaiset tilat ovat kroonistuneet.

 

Vyöhyketerapiasta voi olla apua mm. ummetukseen, uniongelmiin, lihasjännityksiin, refluksioireisiin, päänsärkyihin, korvatulehduksiin, psyykkiseen stressiin ja stressin tuomiin oireisiin. Se rauhoittaa hermostoa ja tuo rentoutta kehoon monella tasolla.

 

Rento keho pystyy paremmin tekemän korjaavia prosesseja ja elvyttämään sitä, mikä on epätasapainossa. Rennossa kehossa rakennetaan paremmin uutta ja myös vanhentuneiden solujen poisto toimii. Stressin täyttämässä kehossa kaikki toimii hätävilkut päällä, eikä lopulta energia riitä pitämään tasapainossa peruselintoimintoja, ja esimerkiksi immuunijärjestelmä alkaa heiketä ja keho imee itseensä kaikki mahdolliset pöpöt.

 

Jäsenkorjauksesta voi olla hyötyä mm. skolioosiin, erilaisiin lihasjännityksiin ja niiden tuomiin särkytiloihin, virheasentoihin, ummetukseen, venähdysten, revähdysten ja luunmurtumien parantumisten jälkeisiin kiputiloihin, eri urheilulajien tuomiin jännitys-/ kipu-/ ja lajityypillisiin haasteisiin ja kuormituksiin. Kun kudoksia saadaan pehmiteltyä ja aineenvaihdunta ja hermosto toimimaan paremmin, niin monenlaiset oireilut myös vatsan puolella voivat helpottaa.

 

Lapsen ja nuoren kohdalla on myös tärkeää miettiä, että onko kotona tai koulussa/päiväkodissa jotain, joka vaikuttaa lapsen oireiluun: ruokavalio, ruoka-aineallergiat, sisäilmaongelmat, perheen stressitaso ja tunnelukot, kodin ulkopuolelta tulevat haasteet, kaverisuhteet, harrastukset jne.

 

Suoliston huono tila usein heijastuu keholle erilaisina oireina esim. ihottumat, atooppinen iho, allergiat, astma, refluksioireet, niveloireet.Suoliston kuntoon on siis paneuduttava. Suoliston hyvinvointi vaikuttaa mm. siten, että ravintoaineet ja vitamiinit pääsevät imeytymään rakennusaineiksi mm. puolustusjärjestelmää, entsyymi- ja hormonitoimintaa varten.

 

Ennen suolistoa, jo suussa ja vatsalaukussa alkaa tapahtumaan ruoansulatusta, joten ne on suoliston ohella oltava kunnossa. Esimerkiksi ohutsuoli kärsii ja reagoi, jos vatsalaukussa ei ole ruoka alkanut sulamaan, vaan menee ohutsuoleen osittain sulamattomana. Suurin osa serotoniinista muodostuu suolistossa, joten huono suoliston kunto vaikuttaa myös mielialaan. Ruoka on lääkkeemme!

 

Suoliston hyvinvointiin vaikuttaa usein stressi ja selän alueen jumitilat, mutta tärkein asia suolistolle on itse ruokavalio.

 

Keho tarvitsee mahdollisimman ravintoainerikasta ja puhdasta ruokaa. Sokerit, valkojauhotuotteet ja valmisruoat eivät tue lapsen kasvua ja kehitystä. Karkit, keksit, ja limsat sisältävät mm. lisä-, ja väriaineita ja niiden ravitsemusarvo on mitätön. Ne kuormittavat lapsen kehoa, eikä niistä ole rakentamaan ja suojaamaan kehoa. Päinvastoin.

 

Vesi on paras janojuoma ja sitä tarvitaan kaikkeen kehossa. Olemmehan suurelta osin vettä. Esimerkiksi faskiakalvot ympäröivät kehoa kaikkialla. Lihaksia ja sisäelimiä. Jos faskiakalvot ovat nestehukan vuoksi liimautuneet yhteen, niin lihakset ovat jumissa ja myös sisäelinten toiminta ja verenkierto on heikentynyt. Ja mitä siitä taas seuraa? Monenlaisia särkyjä, ruoansulatuksen heikkenemistä, hormonitoiminnan ja sisäelinten toiminnan heikentymistä ym.

 

Psyykkinen stressikin voi ilmetä kehon tasolla erilaisina särkyinä, vatsakipuina, tunnemyrskyinä. Lapsen ja nuoren kanssa kannattaa joka päivä jutella päivän tapahtumista ja olla kiinnostunut siitä, mitä hän kertoo. Kuulumisten kautta voi saada myös näkemystä siitä, että mikä tai mitkä asiat ja tilanteet ovat hänelle haastavia ja aiheuttavat stressiä. Lapsi saa samalla vanhemmalta huomiota, joka on lapselle elintärkeää. Ole kiinnostunut lapsesi asioista, tunteista, ajatuksista ja opettele asettumaan lapsen kokemukseen, ymmärtämään tai ainakin kuuntelemaan sitä!

 

Jos olet miettinyt, voisiko lapsellesi olla apua jäsenkorjauksesta tai vyöhyketerapiasta, niin ole rohkeasti yhteydessä. Mietitään yhdessä asiaa ja kokeillaan mahdollisesti jompaakumpaa hoitomuotoa tai kumpaakin.

 

Etukäteen ei voi taata, että hoito auttaa. Voi olla, että oireilu helpottaa vähän, kokonaan tai ei ollenkaan. Se on vain kokeiltava. Harvoin lääkärikään lääkettä määrätessä voi taata, että juuri se lääke on kyseiselle henkilölle avuksi, vaan esimerkiksi verenpainelääkkeiden kohdalla olen sairaanhoitajan työssä usein nähnyt, että usein on kokeiltava erilaisia, ennen kuin sopiva lääke löytyy. Täydentävissä hoidoissa ei kuitenkaan ole haittavaikutuksia, joten ne ovat turvallisia käyttää. Ja yleensä niistä todellakin on hyötyä!