Raskausajan hoidot

Raskausajan hoidot

 

Raskauden aikana voi ja kannattaa käydä vyöhyketerapiassa tai jäsenkorjauksessa. Ensimmäisen raskauskolmannes on herkintä aikaa keskenmenoille, silloin ei mielellään tehdä hoitoja. Hoitomuodoilla tuskin aiheutetaan keskenmenoa alkuraskaudessakaan, mutta parempi on kuitenkin antaa raskauden rauhassa edetä alkukolmanneksen paremmalle puolelle.

 

Hoidoista voi kuitenkin olla apua alkuraskaudessa pahoinvointiin tai lantion alueen kipuihin, noidannuoleen ja selkärangan lukkoihin/jumitiloihin, jotka ovat akuutteja. Silloin hoidossa pyritään keskittymään tilanteen helpottamiseen, jotta raskaus voi jatkua ilman kipua tai liikkumisen hankaloitumisen tuomaa stressiä.

 

Kehon hormonaaliset muutokset ja kasvavan vatsan tuoma paino tuovat keholle usein rasitusta ja erilaisia vaivoja. Varsinkin raskauden viimeinen kolmannes on keholle kuormittavaa aikaa.

 

Jäsenkorjaus on hellävarainen hoitomuoto, eikä siinä niksautella tai manipuloida nikamia. Siksi se sopii hyvin myös raskaana oleville. Jäsenkorjauksella voidaan hellävaroen vaikuttaa eri kudoksiin ja availla jumikohtia ja saada liikkuvuutta aikaan. Kun keho on rennompi, niin kokonaisvointi on parempi. Jäsenkorjausta voi tehdä kylkiasennossa, jos ei pysty olemaan vatsallaan ja selkää käsitellään istuen , jolloin kudokset ovat luonnollisessa asennossa ja pystyy aistimaan jumitukset ja epätasapainot sekä paremmin pehmittelemään kireitä kohtia.

Vyöhyketerapia tehdään jalkaterien alueelle, mutta sitä kautta vaikutetaan koko kehoon jalkaterien alueilla olevien heijasteiden käsittelyn kautta. Hermoston ja verenkierron vaikutuksen kautta kehossa tapahtuu lihasten ja kudosten rentoutumista ja jumitusten helpottamista.

 

Kun toiveissa on raskaus, mutta jostain syystä sitä ei ala kuulumaan, voi  kehoa stimuloida vyöhyketerapian keinoilla. Vyöhyketerapia avaa kehoa raskauden alkamiselle vaikuttaen hermostoon, lihaksiin ja hormonitoimintaan. Hoidot tehdään kuukautiskiertoa seuraten kierron ensimmäisellä puoliskolla. Ovulaatiosta kuukautisiin ei hoideta, koska mahdollinen raskaus on saattanut alkaa.

 

Vyöhyketerapialla voidaan myös aktivoida kehoa, kun laskettu aika on lähellä tai jo mennyt eikä vauva näytä vielä merkkejä syntymisestään. Synntyksen kännistämiseen tehtävään vyöhyketerapiahoitoon voi yhdistää myös korvien akupisteiden aktivoinnin laittamalla käynnistyspisteisiin niihin tarkoitetut aku-siemenet. Siemenet ovat kiinni ihoteipin palasessa ja pysyvät siten korvanlehdessä.

 

Hinnastosta löytyvät erikseen Loppuraskauden valmistelevat hoidot, jolloin käytetään tarpeen mukaan jäsenkorjausta, vyöhyketerapiaa, akupunktiota/-painantaa ja hierontaa. Näitä voidaan alkaa tekemään raskausviikolta 36.

 

Loppuraskauden hoidoksi sopii myös hyvin jäsenkorjaus, jonka avulla saadaan pehmiteltyä eri puolilta kehoa lihaksia, availtua faskialinjoja, tasapainotettua ja korjattua virheasentoja. On tärkeää korjata virheasennot ja myös niitä ylläpitävät lihasjumit, niin synnytys ja siitä toipuminenkin etenee paremmin. Jos lantion seutu on jumissa, niin synnytyksen aikana siitä on usein haittaa ja se hankaloittaa synnytyksen etenemistä.Mitä enemmän kehossa stressiä ja jumeja, niin sitä useamman kerran kannattaa jäsenkorjaushoidossa käydä jo aiemminkin kuin vasta loppuraskaudessa.

 

Kehon rentous vaikuttaa myös mieleen rentouttavasti. Kaikki stressi, on se sitten fyysistä tai psyykkistä, vaikuttaa myös vatsassa kasvavaan vauvaan, ja siksi kannattaa huolehtia omasta hyvinvoinnista lämmöllä ja rakkaudella. Aivan kuin olisit itse se pieni vauva, joka vatsassasi kasvaa!

 

Vyöhyketerapia ja jäsenkorjaus ovat kaksi erilaista hoitotekniikkaa,mutta kumpikin kokonaisvaltainen ja lempeä. Kaikki eivät pidä kehon suorasta käsittelystä, vaan kokevat, että jalkaterien heijasteiden kautta kehon stimulointi sopii paremmin. Toisille taas kehon käsittely ja pehmittely manuaalisesti tuntuu vaikuttavan paremmin ja saa rentoutumaan.

 

Mikä hoitomuoto sitten kenellekin sopii, sen itse kukin tietää. Tai jos ei ole kokemusta kummastakaan hoitomuodosta, niin sitten vain kokemuksen kautta huomaa, että kumpi on sopivampi. Välillä on niin, että samalla ihmisellä vyöhyketerapia on joku kerta soveliaampi hoitomuoto ja toisella kerralla se onkin sitten jäsenkorjaus.

 

Kehoa voi auttaa lempeillä ja turvallisilla menetelmillä voimaan paremmin ja ennaltaehkäisemään kipuja ja jumituksia. Ja helpottamaan myös synnytyksen jälkeistä palautumisen aikaa.

 

Tärkein rooli on on äidillä itsellään oman hyvinvoinnin suhteen. Kannattaa useamman kerran viikossa liikkua voimiensa ja tuntemustensa mukaan ja antaa keholle monipuolista sekä ravintorikasta ruokaa säännöllisesti. Varsinkin raskauspahoinvoinnista kärsivillä ravitsemus on heikoilla kantimilla.

 

Myös levon tarve on huomioitava. Unen aikana aivot puhdistuvat ja kehon palautumisprosessit ovat käynnissä. Jos lepo ja nukkuminen häiriintyvät jatkuvasti, niin siitä syntyvä fyysinen ja psyykkinen stressi kuormittaa äitiä. Kunnollinen nukkuminen auttaa jaksamaan mm. arjen paineetkin paremmin, kun taas vähäinen unimäärä saa pienetkin vastoinkäymiset kasvamaan suuriin mittasuhteisiin.

 

Raskauden aikana äidin vointi vaikuttaa mahassa kasvavaan vauvaan ja siksi äidin hyvinvointi on tärkeää. Rento ja hyvinvoiva äiti on vähemmän stressaantunut. Se taas vaikuttaa vauvan hyvinvointiin, silloin vauvakin on rennompi.

 

Kun äiti huolehtii itsestään, niin hän samalla huolehtii vauvastaan. Raskauden aikana itsestä huolehtiminen voi olla helpompaa toteuttaa kuin lapsen syntymän jälkeen. Mutta silloinkin kun, vauva on syntynyt, olisi muistettava pieniä hetkiä suoda vain itselleen ja muistaa hoivata itseään samalla hellyydellä kuin vauvaa. Ja aina ei tarvitse riittää kaikkeen. Sekin on hyvä muistaa. Saa olla myös väsynyt, tehdä vähemmän ja pyytää apua vauvanhoitoon ja kodinhoitoon.

 

Tuleva synnytyskin voi olla helpompi, kun sekä fyysinen että psyykkinen stressi on alhaisella tasolla. Kun lihasjumit on pehmitelty ja kehoa on tasapainotettu, ei tarvitse energiaa tuhlata kehon vaivoihin, vaan voi antautua synnytykseen kokonaan.

Kaikkea hyvää ja tasapainoista odotusaikaasi, muista huolehtia itsestäsi!

 

Jäsenkorjaus ja vyöhyketerapia lapsille ja nuorille

Jäsenkorjauksesta ja vyöhyketerapiasta apua myös lapsille ja nuorille

 

Lapset ja nuoret hyötyvät usein vyöhyketerapiasta ja jäsenkorjauksesta. Heidän kehonsa ottaa hoidon hyvin vastaan ja lähtee herkemmin ja nopeammin hakemaan tasapainoa kuin aikuisten kehot, joissa monet erilaiset tilat ovat kroonistuneet.

 

Vyöhyketerapiasta voi olla apua mm. ummetukseen, uniongelmiin, lihasjännityksiin, refluksioireisiin, päänsärkyihin, korvatulehduksiin, psyykkiseen stressiin ja stressin tuomiin oireisiin. Se rauhoittaa hermostoa ja tuo rentoutta kehoon monella tasolla.

 

Rento keho pystyy paremmin tekemän korjaavia prosesseja ja elvyttämään sitä, mikä on epätasapainossa. Rennossa kehossa rakennetaan paremmin uutta ja myös vanhentuneiden solujen poisto toimii. Stressin täyttämässä kehossa kaikki toimii hätävilkut päällä, eikä lopulta energia riitä pitämään tasapainossa peruselintoimintoja, ja esimerkiksi immuunijärjestelmä alkaa heiketä ja keho imee itseensä kaikki mahdolliset pöpöt.

 

Jäsenkorjauksesta voi olla hyötyä mm. skolioosiin, erilaisiin lihasjännityksiin ja niiden tuomiin särkytiloihin, virheasentoihin, ummetukseen, venähdysten, revähdysten ja luunmurtumien parantumisten jälkeisiin kiputiloihin, eri urheilulajien tuomiin jännitys-/ kipu-/ ja lajityypillisiin haasteisiin ja kuormituksiin. Kun kudoksia saadaan pehmiteltyä ja aineenvaihdunta ja hermosto toimimaan paremmin, niin monenlaiset oireilut myös vatsan puolella voivat helpottaa.

 

Lapsen ja nuoren kohdalla on myös tärkeää miettiä, että onko kotona tai koulussa/päiväkodissa jotain, joka vaikuttaa lapsen oireiluun: ruokavalio, ruoka-aineallergiat, sisäilmaongelmat, perheen stressitaso ja tunnelukot, kodin ulkopuolelta tulevat haasteet, kaverisuhteet, harrastukset jne.

 

Suoliston huono tila usein heijastuu keholle erilaisina oireina esim. ihottumat, atooppinen iho, allergiat, astma, refluksioireet, niveloireet.Suoliston kuntoon on siis paneuduttava. Suoliston hyvinvointi vaikuttaa mm. siten, että ravintoaineet ja vitamiinit pääsevät imeytymään rakennusaineiksi mm. puolustusjärjestelmää, entsyymi- ja hormonitoimintaa varten.

 

Ennen suolistoa, jo suussa ja vatsalaukussa alkaa tapahtumaan ruoansulatusta, joten ne on suoliston ohella oltava kunnossa. Esimerkiksi ohutsuoli kärsii ja reagoi, jos vatsalaukussa ei ole ruoka alkanut sulamaan, vaan menee ohutsuoleen osittain sulamattomana. Suurin osa serotoniinista muodostuu suolistossa, joten huono suoliston kunto vaikuttaa myös mielialaan. Ruoka on lääkkeemme!

 

Suoliston hyvinvointiin vaikuttaa usein stressi ja selän alueen jumitilat, mutta tärkein asia suolistolle on itse ruokavalio.

 

Keho tarvitsee mahdollisimman ravintoainerikasta ja puhdasta ruokaa. Sokerit, valkojauhotuotteet ja valmisruoat eivät tue lapsen kasvua ja kehitystä. Karkit, keksit, ja limsat sisältävät mm. lisä-, ja väriaineita ja niiden ravitsemusarvo on mitätön. Ne kuormittavat lapsen kehoa, eikä niistä ole rakentamaan ja suojaamaan kehoa. Päinvastoin.

 

Vesi on paras janojuoma ja sitä tarvitaan kaikkeen kehossa. Olemmehan suurelta osin vettä. Esimerkiksi faskiakalvot ympäröivät kehoa kaikkialla. Lihaksia ja sisäelimiä. Jos faskiakalvot ovat nestehukan vuoksi liimautuneet yhteen, niin lihakset ovat jumissa ja myös sisäelinten toiminta ja verenkierto on heikentynyt. Ja mitä siitä taas seuraa? Monenlaisia särkyjä, ruoansulatuksen heikkenemistä, hormonitoiminnan ja sisäelinten toiminnan heikentymistä ym.

 

Psyykkinen stressikin voi ilmetä kehon tasolla erilaisina särkyinä, vatsakipuina, tunnemyrskyinä. Lapsen ja nuoren kanssa kannattaa joka päivä jutella päivän tapahtumista ja olla kiinnostunut siitä, mitä hän kertoo. Kuulumisten kautta voi saada myös näkemystä siitä, että mikä tai mitkä asiat ja tilanteet ovat hänelle haastavia ja aiheuttavat stressiä. Lapsi saa samalla vanhemmalta huomiota, joka on lapselle elintärkeää. Ole kiinnostunut lapsesi asioista, tunteista, ajatuksista ja opettele asettumaan lapsen kokemukseen, ymmärtämään tai ainakin kuuntelemaan sitä!

 

Jos olet miettinyt, voisiko lapsellesi olla apua jäsenkorjauksesta tai vyöhyketerapiasta, niin ole rohkeasti yhteydessä. Mietitään yhdessä asiaa ja kokeillaan mahdollisesti jompaakumpaa hoitomuotoa tai kumpaakin.

 

Etukäteen ei voi taata, että hoito auttaa. Voi olla, että oireilu helpottaa vähän, kokonaan tai ei ollenkaan. Se on vain kokeiltava. Harvoin lääkärikään lääkettä määrätessä voi taata, että juuri se lääke on kyseiselle henkilölle avuksi, vaan esimerkiksi verenpainelääkkeiden kohdalla olen sairaanhoitajan työssä usein nähnyt, että usein on kokeiltava erilaisia, ennen kuin sopiva lääke löytyy. Täydentävissä hoidoissa ei kuitenkaan ole haittavaikutuksia, joten ne ovat turvallisia käyttää. Ja yleensä niistä todellakin on hyötyä!

 

 

Jäsenkorjaushoidon jälkeen muistettavaa

Jäsenkorjaushoidon jälkeen muistettavaa

 

Ota rennosti kolme päivää:

 

-ei raskasta liikuntaa tai muuta kehon liiallista rasitusta (unohda ikkunanpesut, suursiivoukset)

-anna kehon levätä ja nukkua, jos siihen on mahdollisuus ja jos siltä tuntuu, koska keho tarvitsee paljon energiaa hoidon vaikutuksen jatkumiseen

-kevyttä liikettä on hyvä olla, istu mahdollisimman vähän

 

Ei saunaan sinä päivänä jolloin hoito on tehty.

 

Juo vettä pari lasia normaalia enemmän muutaman päivän ajan. Hoidon myötä aineenvaihdunta vilkastuu. Kun juot vettä, on keholla mahdollisuus  puhdistaa kuonaa kehosta paremmin pissan mukana. Vältät näin turhia kipuja, joita kuonan kerääntyminen voi aiheuttaa kudoksissa.

 

Jos sinulla on tulehdusta jossain nivelessä, käytä merisuolakäärettä ja kylmähoitoa 2-3 x vrk, kunnes oire helpottaa.

 

Hoidon vaikutuksia alkaa huomata jo hoidon aikana, mutta parin päivän sisällä huomaa paremmin, että jotain alkaa tapahtumaan. Hoitoreaktiona voi tulla esim. jonkin kivun tai vaivan hetkellinen vahvistuminen. Se menee kyllä pian ohi.

 

Useimmiten hoitoreaktiona on kipujen vähentyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen. Kun jokin ei vaivaa, niin sen unohtaa.

 

Hoidon vaikutusaika on pari viikkoa, jona aikana kehossa tapahtuu muutosta. Kun yksi nivel on tasapainotettu, ja ympäröiviä kudoksia pehmitelty, niin vaikutus kineettisen ketjun mukaisesti etenee kehossa seuraavaan niveleen ja kudoksiin. Kehon muutokset tapahtuvat hitaasti, ajan kanssa.

Huomioi kehon käyttö ja huonot tottumukset, jotka aiheuttavat jumia, kipua, virheasentoja ja toispuoleisuutta kehon käytössä. Liiku monipuolisesti, ja kehoa kuunnellen.

 

Keho hakeutuu helposti vanhaan virheelliseen asentoon  ja jumitilaan takaisin, varsinkin jos se on siihen tottunut vuosien ajan. Siksi kannattaa käydä parin-kolmen viikon välein 3-5 kertaa, jotta vaikutus olisi pidempiaikaisempi. Ylläpitohoidot voivat olla tarpeen 2-3 kuukauden välein. Kehosi kertoo, mikä on tarve.

 

 

Loppuraskauden valmistelevat hoidot

Loppuraskauden ajan valmistelevat hoidot

 

Loppuraskauden aikana saattaa tulla yhä suurenevan vatsan vuoksi kaikenlaisia haasteita liikkumiseen ja aineenvaihduntaan. Asento muuttuu ja rasittaa kehoa eri puolilta. Jalat, lantio, selkä ja hartiat ovat monesti jumissa. Lantion, alaselän ja niskan alue kuormittuu asennon muutoksen myötä. Raskaushormonit löysyttävät niveliä ja kudoksia ja voi tulla kipuja.

 

Viikolta 36 voidaan aloittaa loppuraskauden valmistelevat hoidot ja tehdä niitä vaikkapa viikottain.

Valmistelevilla hoidoilla pyritään helpottamaan oloa ja auttaa jaksamaan paremmin viimeiset raskausviikot. Kehoa ja mieltä valmistetaan rauhallisesti synnytykseen. Synnytys on suurenmoinen ja yllättäväkin huipennus, johon raskausaika päättyy ja odotettu pieni nyytti saadaan tälle puolelle maailmaa suojaisasta ja lämpimästä äidin kohdusta. Synnytys voi monesti olla helpompi, kun kehoa on käsitelty ja pehmitelty ennen sitä. Myös palautuminen synnytyksestä voi olla nopeampi, mitä useamman kerran on ehditty tasapainottaa kehoa.

 

Valmistelevat hoidot ovat kevyttä, ja kehoa kuuntelevaa hierontaa, jäsenkojausta, vyöhyketerapiaa ja/tai akupainantaa ja akupunktiota. Kiireettömästi pehmitellään kudoksia sieltä mistä tarvitsee, annetaan aikaa ja lataillaan tulevalle äidille kehoon energiaa ja voimaa, stressittömyyttä. Hoidosta voi olla apua mm. häpyliitoskipuiluun, lantionpohjan paineen tunteeseen, selän ja jalkojen lihasjännityksiin, pallean alueen paineeseen. Voi olla, että perätilassa oleva vauvakin kääntyy oikeaan asentoon.

 

Hierontaa voidaan tehdä istuen tai kylkiasennossa, jos muut asennot eivät enää tunnu hyvälle.  Jäsenkorjauksen tekniikat esimerkiksi ovat hyvä ja kivuton tekniikka lantion ja selän lihasten ja faskioiden käsittelylle. Myös lantion virheasentoa kevyesti ja turvallisesti korjaillaan hoidon aikana. Aikaa voi hoitoon varata kerrallaan joko 75 min. tai 90 minuuttia. Pidempi hoito on usein parempi, ja ehditään monipuolisesti helpottaa kehon kuormitusta. Lasketun ajan tienoilla varataan aina pidempi hoito-aika, koska silloin voidaan korvanlehtiin laittaa aurikulohelmet.

 

Viikolta 39 voi vyöhyketerapialla ja akupunktiolla alkaa käydä läpi heijasteita, jotka liitetään synnytyksen käynnistämiseen ja synnytyksen etenemiseen ja joita ei voi aikaisemmin raskauden aikana käsitellä.

 

Henkinen valmistautuminen, kääntyminen omaan kehoon ja vauvaan päin, vahvistaa luottamuksen ja turvallisuuden tunnetta. Vaikka kehoa ja raskauden kulkua mittaillaan ulkopuolelta, niin jokaisen on hyvä osata kuunnella ja tulkita myös itse oman kehon tilaa ja merkkejä.

 

Vauva tulee maailmaan juuri sillä hetkellä kuin hänen on tarkoitus tulla, eikä synnytystä pystytä hoidoilla väkisin aloittamaan.

 

Lasketun ajan tienoilla voidaan myös laittaa korviin aurikulohelmet synnytystä edistäviin akupisteisiin, ja niitä voi sitten kotona aktivoida painelemalla korvalehtiä itse.

 

Aurikulohelmet ovat jonkun kasvin siemeniä ja ne on ihoteipin palasessa kiinni ja sillä tavalla ne pysyvät korvanlehdessä. Korvan akupiste etsitään painamalla tulitikun puisella päällä  korvalehden alueelta oletettua akupisteen kohtaa ja kun tulee kiperämmän tuntuinen kohta korvassa, niin siihen laitetaan helmi tai nasta. Synnytyksen käynnistämiseen käytetään tiettyjä elinten ja hormonialueiden akupisteitä.

 

Helmien sijasta on mahdollista laittaa myös akunastat, eli niissä on siemenen sijasta pienet neulat ja ne ovat vahvempi stimulaatio akupunktiopisteille. Aurikulohelmillä tai -nastoilla pyritään siis stimuloimaan synnytyksen käynnistymistä.

 

Sitten vielä yleisesti raskausajan hoidoista. Raskausaikana voi tehdä hierontaa, jäsenkorjausta ja vyöhyketerapiaa. On tiettyjä tekniikoita ja kehon alueita, joita ei saa käsitellä ennen kuin aivan loppuraskauden aikana, lähellä laskettua aikaa.

 

Ensimmäiset kolme kuukautta ovat tietenkin aikaa, jolloin keskenmenon vaara on suurimmillaan ja silloin vältetään mielellään esimerkiksi vyöhyketerapiaa ja jäsenkorjausta. Mutta siitä eteenpäin voi hyvin käydä silloin tällöin tai säännöllisesti pitämässä kehon tasapainoa yllä näillä hoitomuodoilla. Vatsan kasvaessa hierontaa ja jäsenkorjausta voi tehdä puoli-istuvassa- ja kylkiasennossa sekä istualtaan.

Ne tilanteet, jolloin hoitoja kannattaa tehdä alkuraskaudessa, on esim. pahoinvointi, lantion alueen kipu/ noidannuoli ja muut rangan jumitilat. Tällöin tehdään vain tarpeellinen, jotta keho saadaan taas tasapainoon.