Jäsenkorjaushoidon jälkeen muistettavaa

Jäsenkorjaushoidon jälkeen muistettavaa

 

Ota rennosti kolme päivää:

 

-ei raskasta liikuntaa tai muuta kehon liiallista rasitusta (unohda ikkunanpesut, suursiivoukset)

-anna kehon levätä ja nukkua, jos siihen on mahdollisuus ja jos siltä tuntuu, koska keho tarvitsee paljon energiaa hoidon vaikutuksen jatkumiseen

-kevyttä liikettä on hyvä olla, istu mahdollisimman vähän

 

Ei saunaan sinä päivänä jolloin hoito on tehty.

 

Juo vettä pari lasia normaalia enemmän muutaman päivän ajan. Hoidon myötä aineenvaihdunta vilkastuu. Kun juot vettä, on keholla mahdollisuus  puhdistaa kuonaa kehosta paremmin pissan mukana. Vältät näin turhia kipuja, joita kuonan kerääntyminen voi aiheuttaa kudoksissa.

 

Jos sinulla on tulehdusta jossain nivelessä, käytä merisuolakäärettä ja kylmähoitoa 2-3 x vrk, kunnes oire helpottaa.

 

Hoidon vaikutuksia alkaa huomata jo hoidon aikana, mutta parin päivän sisällä huomaa paremmin, että jotain alkaa tapahtumaan. Hoitoreaktiona voi tulla esim. jonkin kivun tai vaivan hetkellinen vahvistuminen. Se menee kyllä pian ohi.

 

Useimmiten hoitoreaktiona on kipujen vähentyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen. Kun jokin ei vaivaa, niin sen unohtaa.

 

Hoidon vaikutusaika on pari viikkoa, jona aikana kehossa tapahtuu muutosta. Kun yksi nivel on tasapainotettu, ja ympäröiviä kudoksia pehmitelty, niin vaikutus kineettisen ketjun mukaisesti etenee kehossa seuraavaan niveleen ja kudoksiin. Kehon muutokset tapahtuvat hitaasti, ajan kanssa.

Huomioi kehon käyttö ja huonot tottumukset, jotka aiheuttavat jumia, kipua, virheasentoja ja toispuoleisuutta kehon käytössä. Liiku monipuolisesti, ja kehoa kuunnellen.

 

Keho hakeutuu helposti vanhaan virheelliseen asentoon  ja jumitilaan takaisin, varsinkin jos se on siihen tottunut vuosien ajan. Siksi kannattaa käydä parin-kolmen viikon välein 3-5 kertaa, jotta vaikutus olisi pidempiaikaisempi. Ylläpitohoidot voivat olla tarpeen 2-3 kuukauden välein. Kehosi kertoo, mikä on tarve.

 

 

Lepo hoidon jälkeen

Hoidon jälkeinen lepo

 

Olipa sitten kyse vyöhyketerapiasta tai jäsenkorjauksesta, niin usein ensimmäisten hoitojen jälkeen tulee rentoutunut ja jopa väsynyt olo. Saatat ehkä joutua ottamaan päiväunet tai  seuravana yönä nukut pidemmät ja sikeämmät yöunet.

 

Tämä on tärkeää huomioida ja tehdä kehon pyytämällä tavalla. Keho tarvitsee kaiken energian hoidon jälkeiseen tasapainottumisen prosessiin ja siksi tulee tarve levätä, ettei kallisarvoista energiaa menisi turhanpäiväiseen juoksemiseen, siivoamiseen yms.

 

Tasapainottuminen tarkoittaa sitä, että kehossa pikkuhiljaa tapahtuu hermoston ja kudosten pehmenemistä ja rentoutumista, kineettisen ketjun mukaisesti edeten kohta kerrallaan. Se, mitä vaikutuksia tulee jo hoidon aikana, on koettavissa ja tunnettavissa jo siinä hetkessä ja heti hoidon jälkeen, mutta vaikutuksia tulee myös 2-3 viikon ajan pikku hiljaa. Jos sitten heti hoidon jälkeen menee ja vetäisee kovan treenin tai tekee jotain ääritaivutuksia, niin keho vetää itsensä kiinni ja prosessi jämähtää siihen. Sitten on turha ihmetellä, että miksi ei hoito vaikuttanutkaan.

 

Voi olla esimerkiksi niin, että hoidon jälkeen menee suoraan kauppaan, ostaa kassit täyteen painavia tuotteita ja kun nostaa autoon kassit, niin tulee kiputila takaisin sinne, josta se saatiin hoidon aikana pois. Varsinkin pari ensimmäistä tuntia hoidon jälkeen on herkempi aika, ja silloin keho ”tuuttaa” kiinni, takaisin vanhoihin jumeihin.

 

Pari kolme päivää hoidon jälkeen on siis hyvä olla rauhallisesti. Liikuntaa voi toki harrastaa, mutta kevyemmällä tavalla. Kehoa on aina hyvä liikuttaa.

 

Liikkuminen parantaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, jolloin happi kulkee soluihin ja kuonaa tuodaan pois. Kun happea on kudoksessa, niin kivut vähenevät. Minulle joku opettaja joskus sanoi, että kipu on aina hapen puutetta kudoksessa. Eli oli sitten kyseessä jumitus, tulehdus tms. niin kipu liittyy niihin usein, koska happea ei ole kudoksessa tarpeeksi. Liikkumattomuus on huonoksi kaikille kudoksille ja myös mielelle.

 

Keho tarvitsee energiaa myös siihen, että lihakset rentoutuvat. Eli rentoutuminenkin on atiivinen prosessi lihaksissa. Lihasten jumitus on yleinen ongelma esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivillä, koska vajaatoiminta aiheuttaa sen, että solussa ei tuoteta tarpeeksi energiaa. Energiaa ei riitä silloin edes lihaksen rentoutumiseen. Rentoutuminen hoidon jälkeen siis myös väsyttää, koska keho suuntaa siihen energiansa.

 

Lapset ovat joustavampia ja mukautuvampia kehonsa tarpeille. Heille hoidon jälkeinen lepo on luonnollista ja he toimivat sen mukaan, mitä keho ilmoittaa ja pyytää. Heidän kehonsa myöskin palautuu nopeammin ja hoito vaikuttaa nopeammin kuin aikuisella.

 

Onhan se tietenkin tosiasia, että aikuisella jumitukset ja hermoston epätasapainotilat ovat monesti vuosien saatossa tulleet ja siksi menee aikaa, että saadaan kehoa stimuloitua ja toiminnan tasolle tulosta. Aikuisilla on myös paljon sellaista rappeumaa kudoksissa, jota ei saada hoitojen avulla korjattua, esimerkiksi nivelien ja nikamien kulumat. Tästäkin huolimatta hoidoista voi olla apua siihen, että kivut ja tulehdukset ovat vähäisempänä, vaikkei hoidoilla uusia osia saadakaan tehtyä.

 

Mutta siis, lepoa ja kevyttä liikettä hoitojen jälkeisinä muutamana päivänä, niin saadaan hoidolle hyvä vaste!

 

Sitoutuminen

Sitoutuminen pitkäjänteisesti itsensä hoitamiseen

Kun varailet aikaa vastaanotolle kehon jumituksien tai muiden epätasapainotilojen vuoksi, niin on hyvä muistaa muutama asia.

Säännöllisesti muutamia hoitokertoja

Mitä pitempään jumia tai virheasentoja keho on kantanut, niin sitä useamman hoitokerran se vaatii, että saadaan kerros kerrokselta avattua kudoksia ja uusi tasapaino pysymään yllä.

Jäsenkorjaushoitoja (kuten muitakin hoitomuotoja) suositellaan otettavaksi muutamia kertoja (esim. 3-5) ensin säännöllisesti parin-kolmen viikon välein. Kehon annetaan ”tekeytyä” parisen viikkoa hoidon jälkeen.

Tuona aikana keho jatkaa hoidon aikana alkanutta tasapainottumista ja häiriötilojen korjaantumista. Yksi asia vaikuttaa toiseen. Kun esimerkiksi yksi nivel on saatu tasapainotettua, niin pikku hiljaa siitä seuraava ylempi tai alempi nivel alkaa tasapainottua, kun nivelten välissä olevat kudokset rentoutuvat ja faskiat eli kalvorakenteet tulevat liikkuviksi. Koska pitkään jatkuneet jumitustilat lihaksissa ovat vaikuttaneet aineenvaihduntaan, hermostoon, niin myös niiden toiminta alkaa tasapainottua.

Vanhaan palautuminen

Tasapainottumisen prosessin eteneminen ja ylläpito ei tapahdu yhdellä hoidolla, vaan keho tarvitsee useamman kerran käsittelyä, että prosessi jatkuu ja pysyy yllä. Kun hoitoväli ensimmäisten hoitojen välillä on alussa pidempi kuin tuo pari-kolme viikkoa, niin keho helposti ehtii siinä ajassa mennä taas samaan vanhaan epätasapainoon. 

Keho siis loksahtaa samaan vanhaan jumitilaan helposti, kun vielä on jumituksia, joita ei ole saatu pehmenemään. Sitten helposti vanha virheasento palautuu ja aloitetaan koko hoito taas alusta. Kun käy useamman kerran säännöllisesti niin tuloksetkin ovat pysyvämpiä.

Sitten kun keho alkaa pysyä kivuttomana ja olo on rennompi, niin voi tehdä harvemmin ylläpitohoitoja, esimerkiksi muutaman kuukauden välein tai pari kertaa vuodessa. Tai sitten pitää yllä itse saavutettua tasapainon tilaa.

Kineettinen ketju

Kineettinen ketju tarkoittaa sitä, että kaikki kehon nivelet ja lihakset ovat yhteydessä toisiinsa. Toimintahäiriö jossain kohtaa ketjua vaikuttaa toiseen kohtaan, joka taas vaikuttaa seuraavaan kohtaan.  Esimerkiksi nilkan virheasento voi aiheuttaa ongelmia pikku hiljaa ylemmissä nivelissä kuten polvessa, lonkassa, selkärangassa, ja lopulta ylimmässä nivelessä eli leukanivelessä. Myös kivut aiheuttavat nivelten kuormituksen muuttumista ja sitä kautta toimintaan häiriöitä ja virheasentoja. Esimerkiksi  kipu varpaassa tai päkiässä aiheuttaa sen, että asento liikkuessa on erilainen, kun varoo kipeää varvastaan ja muuttuneen asennon myötä lihakset jumittuvat ja polveen sekä lonkkaan pikku hiljaa tulee virheasentoa.

Eri niveliin pikku hiljaa tulleet nivelrikot ja kulumat voivat useinkin olla seurausta siitä, että kehossa on ollut virheasentoja pitkään. Siksi olisikin hyvä, jos virheasennot ja lihasjumit saisi ajoissa korjattua, ettei niistä tule kroonisia ongelmia kehoon.

Ergonomia ja liikkuvuus

Tulosten pysyvyyteen vaikuttaa myös se, kuinka sinä itse hoidat itseäsi hoitojen välillä. Pidä yllä liikkuvuutta ja yritä tehdä asioita erilailla. Huomioi kehoasi kokonaisvaltaisesti, ja mieti miten ja missä asennoissa teet työtä tai harrastat. Onko liike yksitoikkoista ja rasittaako/kuormittaako aina samaa kehonosaa. Voiko tehdä muutoksia siihen, miten kehoa käyttää.

Nukkuminen

Huomioi myös nukkuminen, eli millainen patja ja tyyny sinulla on, pitävätkö ne yllä tiettyjä jumituksia. Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään, joten sillä on iso merkitys keholle.

Kengät vaikuttavat koko kehoon

Myös kenkien merkitys on tärkeä. Kenkä vaikuttaa jalkaterään ja sitä kautta koko kehoon kineettisen ketjun kautta. Kun tein jäsenkorjauksen lopputyötä jäsenkorjauksen vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin, niin löysin lähdemateriaalista tutkimustietoa siitä, että kehitysmaissa, joissa lapset ovat kulkeneet paljasjaloin, on vähemmän jalkaongelmia kuin jalkineita käyttävillä.

Paljain jaloin juostessa askellus tulee enempi päkiälle, kun taas kenkä jalassa juostessa askel muuttuukin kanta-askellukseksi, jolloin tulee virheellistä kuormitusta kineettiseen ketjuun. Jalkaterät joutuvat tekemään työtä enempi ilman kenkiä, ja saavat siten paremmin aktivointia. Jalkaterän lihakset ja kudokset vahvistuvat monipuolisesti ilman tukevaa kenkää. On hyvä miettiä, että millaisen kengän valitsee ja että onko se itselle sopiva. Kengän valinnassa kannattaa käyttää ammattilaista apuna.

Keho tarvitsee liikettä

Käytä siis kehoa monipuolisemmin. Keho tarvitsee liikettä ja aina sen liikkeen ei tarvitse olla äärimmäistä tai kuluttavaa. Liikkuvuuden ylläpitämiseksi riittää monesti pienetkin liikkeet, jolloin kehon ei tarvitse suojautua kivulla ja jumiutumisella liian raskaalta ja äärimmäisyyteen pyrkivältä liikkeeltä. Lisäksi kevyemmin liikkuessa ei tule kuormitusta liikaa jollekkin kehonosalle, mikä taas vaikuttaisi kineettisen ketjun myötä viereisiin kudoksiin. Liian raskas treenaaminen myös pitää stressiä yllä. Kohtuus kaikessa!

Mikä olikaan pointtini?

Kaikenkaikkiaan tämän pitkän tekstin ydinsanoma on se, että itsensä hoitamiseen kannattaa sitoutua pitkäjänteisesti, ja jokainen arkipäivä huomioida kaikessa tekemisessään kehon ergonomia ja pitää itsensä liikkuvana kokonaisvaltaisesti. On se sitten mikä tahansa hoito, niin kaikkein parhaimman hyödyn saat, kun käyt säännöllisesti muutamia kertoja. Yhden kerran ihmehoitoa ei ole olemassa.