Vyöhyketerapia hoitomuotona

No miten jalkojen hieronnalla voi vaikuttaa koko kehoon? Miten sieltä jalkaterästä muka löytyy kaikki kehon elimet, kudokset, verisuonet, soluja myöten?

No en tiedä, mutta niin ne vaan löytyvät. Varsinkin vauvojen kohdalla vyöhyketerapia on näyttänyt sen, että se toimii. Vauvat eivät vielä ajattele ja analysoi, he elävät keho-tunne-aisti-sielu-maailmassa ja he saavat hyvin apua vyöhyketerapiasta.

Lue lisää

Raskausajan hoidot

Raskausajan hoidot

Raskauden aikana voi ja kannattaa käydä vyöhyketerapiassa tai jäsenkorjauksessa. Ensimmäisen raskauskolmannes on herkintä aikaa keskenmenoille, silloin ei mielellään tehdä hoitoja. Hoitomuodoilla tuskin aiheutetaan keskenmenoa alkuraskaudessakaan, mutta parempi on kuitenkin antaa raskauden edetä alkukolmanneksen paremmalle puolelle.

Kehon hormonaaliset muutokset ja kasvavan vatsan tuoma paino tuovat keholle usein rasitusta ja erilaisia vaivoja. Varsinkin raskauden viimeinen kolmannes on keholle kuormittavaa aikaa.

Jäsenkorjaus on hellävarainen hoitomuoto, eikä siinä niksautella tai manipuloida nikamia. Siksi se sopii hyvin myös raskaana oleville. Jäsenkorjauksella voidaan hellävaroen vaikuttaa eri kudoksiin ja availla jumikohtia ja saada liikkuvuutta aikaan. Kun keho on rennompi, niin kokonaisvointi on parempi.

Lue lisää

Kuinka usein olisi hyvä käydä hoidoissa?

Vyöhyketerapia

Jos on oireita, joihin haetaan helpotusta vyöhyketerapialla, niin olisi hyvä alkuun käydä viikon välein ensimmäiset kerrat ja kun huomataan kehossa jotain tapahtuvan, oireiden muuttuvan tai helpottavan, niin voidaan hoitokertoja harventaa. Kannattaa sitoutua käymään useamman kerran hoidoissa. On hyvä käydä sitten esim. 3-6 viikon välein. Ylläpitohoitona muutaman kerran tai kerran vuodessa, sen mukaan tietenkin mikä on vointi. Keho kyllä ilmoittaa, jos se tarvitsee vyöhykettä ?

Joskus riittää parikin hoitokertaa antamaan sykäyksen keholle tasapainottumiseen ja puhdistumiseen. Toisinaan tarvitaan useampi hoitokerta ennen kuin mitään tapahtuu. Jos ei 3-5 hoitokerran jälkeen ole mitään vaikutusta oireisiin, niin luultavasti vyöhyketerapia ei sillä hetkellä ole hoitomuoto, jota kannattaa jatkaa.

Mutta se ei tarkoita sitä, että joskus myöhemmin ei vyöhyketerapiasta olisi vaikutusta. Kehossa ja mielessä voi olla niin paljon rajoja ja estoja, tiukkuutta, että silloin voi olla hyvä lähteä avaamaan ja hakemaan tasapainotusta ensin toisella tapaa. On olemassa monia erilaisia hienovaraisia hoitomuotoja esim. homeopatia ja kukkaterapia, joiden kautta voi myös saada apua kehon ja mielen oireisiin toisenlaisella sykäyksellä kuin kehoterapian kautta.

Jos haluaa käydä muuten vain vyöhykkeessä ilman sen kummempia vaivoja, esim. terveyden ylläpitämiseksi, niin voi olla hyvä ottaa sarjahoito (esim. 3 hoidon sarja), jossa hoito tehdään parin-kolmen-neljän viikon välein. Tämän voi toistaa vuosittain. Se on hyvää kuonan puhdistamista ja solujen aktivoimista uusiutumiseen.

Joka tapauksessa tärkeintä on sitoutua hoitoihin; kehon korjaantumisprosessit ovat hitaita ja vaativat aikaa ja rauhaa. On myös muistettava pitää terveydestään huoli ravitsemuksen, liikkumisen ja levon tasapainolla hoitojen välillä. Hoito antaa sykäyksen keholle itselleen laittaa liikkeelle korjaavat toimet. Siksi tarvitaan terveellistä ravintoa ja stressittömyyttä, että keho saa ravinnosta tarvitsemansa ainekset kehon korjaus-, puolustus- ja puhdistustöihin.

Puhdistumisreaktioista kun puhutaan, niin se tarkoittaa, että hoitoreaktiona voi tulla esimerkiksi vaivan pahenemisvaihe, ihon oireita, tunnereaktioita, tarvitsee käydä pissalla,  kuume-flunssa yms. Ne ovat kaikki kehon tapoja puhdistua vanhasta ja alkaa rakentaa tilalle uutta, eikä niitä tarvitse pelästyä.

 

 Jäsenkorjaus

Jäsenkorjausta kannattaa tehdä parin viikon välein alkuun, jotta kun saadaan kehoa avattua, niin kehon uusi asento ei palautuisi entiseen uomaansa. Liian pitkä hoitoväli alkuvaiheessa voi siis tarkoittaa sitä, että aloitetaan taas alusta kehon tasapainotus. Kun keho alkaa pysyä paremmin tasapainossa ja vieläpä hoitojen välisen ajan, voi hoitoväliä pidentää. Kehon tasapainoa ylläpitävät hoidot esim.4-8 viikon välein. Tärkeää on itse huomioida liikkumistaan ja kehon käyttöä työssä, vapaa-ajalla yms. Ettei jatkaisi samanlaista kehon kuormittamista, joka edesauttaa vanhan tilan pysymistä yllä.

Hoitojen myötä ihminen alkaa olla kehotietoisempi ja tekee huomioita siitä, miten liikkuu, miten käyttää kehoaan ja mitenkä sitä ei kannata käyttää. Tulee muutoksia kehon käytön lisäksi myös asenteisiin ja tunnetasolle. Joskus kehoa saattaa kuormittaa tekemisen lisäksi myös tunteet, jotka ovat jumittuneet lihaksiin ja sisäelimiin ja kun kehoa vapautetaan, niin tunteetkin vapautuvat ja mieli saa uutta näkökulmaa asioihin.

 

Jäsenkorjaus ja vyöhyketerapia yhdessä

Esimerkki siitä miten vyöhykettä ja jäsenkorjausta voi yhdistää:  Jos on vaikkapa jokin tulehdus esim. tenniskyynärpää. Hoidetaan tulehdusta, autetaan kehoa puhdistamaan kuonaa ja bakteereja stimuloimalla kehoa ensin vyöhyketerapian avulla. Sitten kun käden alue on tasapainottunut, niin tehdään jäsenkorjausta, jolla availlaan koko kehoa ja varsinkin kättä. Eli vapautetaan lihaksia, jänteitä ja sidekudoksia, jotta ei tenniskyynärpää tulisi uudestaan.

Toinen esimerkki voisi olla vauva, jolla on jatkuvia korvatulehduksia. Jos vyöhykkeessä huomataan, että niskan ja pään alueella on jumituksia, niin tehdään toisella hoitokerralla jäsenkorjausta ja availlaan lihasjumituksia ja jatketaan sitten seuraavalla kerralla vyöhyketerapialla tulehdusten hoitamista.

Tässä siis vain muutamia esimerkkejä, miten näitä hoitoja voi käyttää tukemaan toisiaan.